en eilen kerennyt kirjoitella taaskaan tänne kun meno oli niin hirveän vilkasta ja olin itse ihan poikki aamusta iltaan.

eilen meillä kävi 1v:n asioista taas tuo ihana lääkärin "oikea käsi" en siis millään saa mieleen mikä on oikea nimitys tälle ihanalle naiselle. hän on siis sellainen ihminen kuka käy lapsen kotona ja hänellä on mahdollisuus olla yhteydessä milloin vain lasten lääkäriin. sellainen linkki lääkärin ja kodin välillä..... apua mikä se oikea nimike on? noh,en saa päähäni sitä mutta kuitenkin...

hän on siis käynyt meillä nytten yhteensä kolme kertaa ja viime kerrasta on kuukausi. kehui kovasti miten hyvin tytön kehitys on edennyt. käytiin läpi ruokailu asiat ja niistäkin kehui että on oikein ihanteellinen ruoka rytmi ja saa varmana kaikki tarvittavat vitamiinit :) hän myös antoi ihan käytännön vinkkejä että mitä kannattaa tehdä mitenkin. esim ehdotti että nokkamukista luovuttaisiin kokonaan. sitä ollaankin nytten harjoiteltu jonkun verran. muuten sitten puhuttiinkin ihan kaikesta, niin minun kun tuon pikku riiviönkin asioista :) 

eilen olin ihan j-ä-r-k-y-t-t-ä-v--ä-n  väsynyt! olin ihan varma että taju lähtee hetkenä minä hyvänsä ja melkein itkin kun en voinut nukkua.edelleen jaksan huolestuneena ihmetellä tätä väsymystäni mikä tosissaan vetää voimat salaman nopeasti kokonaan pois.en uskaltanut eilen etes ajaa autoa kun pelkäsin että taju lähtee kesken ajon. pakolliset asiat sain joten kuten hoidettua,kuten siis ruuan laitot ja lasten hoito. illalla sitten sainkin jonkunlaisen hormoonallisen stressin purkaus kohtauksen ja nyt kun se itku tuli niin loppua ei meinannut tulla ollenkaan..... siinäpä sitten olikin miehellä ihmettelemistä ja kestämistä kun keittiön lattialla istuin ja itkin sitä kuinka en halua ajatella enää mitään. tuosta kaikesta selvittiin hengissä :D mitä nyt mies sai varmaan ikuiset traumat :D :D

 

tänäänkin olen ollut väsynyt, mutta en ollenkaan niin pahasti kun eilen. aamulla taas huomasin  että leivät..ja itseasiassa kaikki oli loppu enkä millään jaksanut lähteä lasten kanssa kauppaan hakemaan mitään.niimpä aamu alkoi siis sämpylöiden leipomisella :) lounaaksi syötiin spagettibolognesea.

tänään tapahtui myös jotain.....inhottavaa :D

olin tuossa tapojeni orjana tupakalla, ohi kulki lenkkeileviä ihmisiä.ihmiset hymyilivät minulle ja moikkasivat...ihmeissäni moikkasin takaisin. sitten tuli ihmisiä taas ja nekin hymyili ja nekin moikkasivat! ja taas sama jatkui..tuntemattomia hymyieviä ihmisiä. päässäni jo mietiskelin kaiken että onko tänään joku hymyile-tuntemattomalle-ja-pelasta-maailma päivä vai mikä nyt on. no päädyin sitten siihen tulokseen että olipas kivaa  kun oli niin positiivista porukkaa kerrankin liikkeellä. siinäpä sitten meninkin sisälle ja sitten näin ovea vastapäätä olevasta peilistä sen ihanan totuuden.....

minulla oli edelleenkin se vauvan HOUSUVAIPPA päässä millä hauskuutin lapsia!!!

on ne ihmiset mahtanu vähän katsoa kesken ihanan rauhallisen kevät lenkkinsä kun minä kyykötän väsymyksestä puolikuolleen näköisenä rappusilla vaippa päässä! :D  sain varmaan ainakin piristettyä naapurin vanhempaa rouvaa joka muutenkin on ollut huolissaan minun terveydestäni :D  

ilta menikin sitten suht rauhallisissa merkeissä.lapset oli ihania ja kaikki oikein hyvällä tuulella <3

mutta nyt pitää kyllä taas mennä kun kello on noin hirveän paljon :) 

yritin myös ottaa tuosta kanista kuvia.se ei oikein ollut aluksi innoissaan kameran salamasta mutta lopulta lämpeni sillekkin,kamerassa oli siis varmaan 50 kuvaa aluksi vaan sen töpöhännästä. tuo pupu on niin ihana kun se on jotenkin niin hölmö,sillä ei ole minkäänlaista itsesuojeluvaistoa ja tulee kaikkien ihmisten luokse ilman minkäänlaisia ennakkoluuloja.ja siis se on oikeasti vähän hölmö, tälläkin hetkellä se yrittää hypätä sohvalle tuolta sohvan selkänojan takaa.....   tässäpä siis kuva hänestä.

 

mun rakas vahtikoirani <3