Voi että mua ottaa hermoon! enkä ole varmastikkaan ainut ketä tämä aihe aina välillä (usein) ottaa hermoon. Ei siis kotiäitiys vaan se kuinka tätä työtä "arvostetaan". Itse rakastan olla kotiäitinä,rakastan olla läsnä, nähdä kuinka lapseni kasvavat ja oppivat joka päivä jotain uutta. Rakastan myös siivota heidän jälkiään,pukea.leikkiä,hoitaa,syöttää yms... rakastan siis kotiäitiyttä. Kotiäitiys on rankkaa, sitä on turha kenenkään kieltää, ei ole helppoa olla "töissä" 24/7 joka ikisenä päivänä viikossa. Erikoisia kesälomia,talvilomia,sairaslomia ei ole ja palkka on mitä on. Joka kuukausi saa kituuttaa jossain vaiheessa ja joskus jopa lainailla rahaa. silti minä ehdottomasti haluan olla kotiäiti. En siksi että saisin olla kotona vaan siksi että haluan olla lapsieni kanssa niin paljon kun mahdollista.

Kotiäitiys vituttaa myös joskus. Tottakai...kaikki työhän vituttaa. Minua ei kotiäitiydessä vituta lapset vaan se ainainen siivous tai pyykinpesu mikä pitää tehdä aina vähän vaikeamman kaavan mukaan. Se että oppii imuroimaan kodin suht nopeasti tiputtamatta imurin päällä istuvaa pientä lasta on taito :D 

MUTTA, uskallappas sanoa kotiäitinä koskaan vahingossakaan että olet väsynyt tai että vituttaa kun pitää taas tehdä ruokaa. voi äiti......

Minulle siis sanoi tuossa pari päivää sitten eräs tuttava näin "tekisit sinäkin elämällesi jotain" ANTEEKSI KUINKA? vastasin kyllä että öö...MITÄ? en tarkoittanut kysyä siis että mitä tekisin elämälleni vaan hölmistyneenä tuosta lauseesta suustani pääsi tuo kysymys ja ihan vain järkytyksestä. Hän vastasi siihen että "no menisit sinäkin kouluun tai töihin"  ja vastasin tietenkin takaisin hänelle että minähän teen töitä, olen kotiäiti. sain hirveän naurunpurskahduksen häneltä tuon lauseeni jälkeen. olin muuten viitä vaille että en hypännyt sohvalta (tämä tapahtui illalla n.21.00 aikoihin) ja heittänyt kyseistä kysyjää sylissä olevalla sipsi kulholla. Onneksi tajusin siis vain olla hiljaa ja tunkea suuhunu kourallisen sipsejä siltä varalta että suustani ei hyppää ne sata sammakkoa kirveen kanssa kysyjää kohti.

Olen varmaankin niin tylsistynyt kotiäiti tai jotain kun tämä asia on mieltäni painanut nytten sitten nämä pari päivää. uuttahan tämä ei siis ole että kotiäiteistä näin ajatellaan mutta uutta oli se että en ennen olisi koskaan uskonut kyseisen henkilön oikeasti ajattelevan noin. se loukkasi minua.... mietin myös että mikä kukaan koskaan on ketään arvostelemaan etenkään työ asioista. jos ei ole oikeasti kokeillut päivääkään olla toisen kengissä niin ei ole vara arvostella. Olen vaan jotenkin todella hölmistynyt taas tästä koko asiasta että en löydä sanoja :D tälläinen minä olen, hiukan herkkä kotiäiti.

Tämäkin päivä  meni laiskotellessa.Enhän minä tehnyt muuta kun aamupalan,syötin lapset,laitoin esikoisen kouluun,siivosin jäljet,imuroin keittiön,laitoin koneen päälle,hoidin nuorinta,tein ruokaa samalla kun nuorin roikkui lahkeessa,tyhjensin koneen,syötin lapsen,siivosin jäljet,autoin läksyissä,nukutin nuorimman,tein välipalaa,laitoin koneen päälle,syötin välipalan lapsille,korjasin jäljet,siivosin keittiön,syötin välipalan nuorimmalle,siivosin jäljet,tyhjensin koneen,laitoin koneen päälle,yritin lohduttaa korvakipuista nuorinta,toimin erotuomarina,vaihtelin vaippoja,nukutin lapsen,tein päivällistä esikoisen kanssa,syötin lapset,korjasin jäljet,syötin vasta heränneen nuorimmaisen,korjasin jäljet,vaihdoin vaippoja,komensin lapsiaa,leikin lasten kanssa,tein iltapalaa,syötin lapset,lääkitsin lapset,laitoin niitä nukkumaan........ nyt ne nukkuu. vielä pitäisi korjata iltapalan jäljet,laittaa lasten huomiset vaatteet valmiiksi,laittaa vielä kerran tuo kone päälle ja odottaa se,yöllä ehkä edessä korvakipuisen lapsen kanssa valvomista. omalla ajallani tänään (kahvitauko) siivosin siis keittiön ja laittelin kasvejani..... koko taloa en kerennyt siivota ja sen kyllä huomaa. huomenna se olisi edessä noitten päivän normi askareiden ohella :)

Mutta  noitahan EI lasketa. Olenhan minä ollut vain kotona enkä töissä tai koulussa...................